Ihanaa, onneksi aloin tekemään tätä!!! Kun onnistuu, niin tulee mahtavan hyvä olo!
Alkutilanne oli siis se, että kevään lämmetessä alkoi tämänhetkinen vanupuku olla jo liian lämmin ja samalla myös hieman pieni ja liian kireä ja hankala siksi pukea. Tietenkin alusta alkaen halusin tehdä sen itse, mutta viimeviikot on ollut kyllä sellaista hermojen kiristystä, kun kaikilla flunssaa ja nukkumatomia öitä.
Kokoajan yritin saada projektia alkamaan, mutta aina joku kitisi jossain, tai itse olin vain valmis nukkumaan heti kun vain pääsi. Olin jo aikeissa ostaa meille uuden haalarin käytettynä ja jopa uutena kaupasta, kun ei niitä käytettyjäkään oikein löytynyt.
Noh, sitten otin itseäni niskasta kiinni, aloin suunnitella mallia,piirtää kaavoja ja etsiä materiaaleja ja niin projekti oikeastaan vei mukanaan. Laskeskelin, että aikaa haalarin valmistamiseen meni jälkeenpäin arvioiden 12 tuntia, tein sitä neljänä päivänä päikkäriaikaan ja iltaisin. Tuntimäärä sisältää paljon kahteenkertaan tehtyjä asioita, kun aluksi meni pieleen ja sitten piti vaihtaa ja tehdä paremmin.
Hintaa haalarille tuli 7€. Tai siis materiaaleille noin suunnilleen ja suuntaa-antavasti.
Päällisen farkku on otettu kahdesta pitkästä farkkuhameesta,
tikkivuori ostettu kirppikseltä uutena,
kukkakangas on tyynyliina,
vetoketju kirppikseltä,
kuminauhan sain perintönä,
resorit Marimekon tehtaanmyymälästä ystävämyynnistä ja
langat omista varastoista.
Vuorina kevyt tikkivanukangas, jossa tämä harmaa puoli on puuvillaneulosta.
Takana hieman istuvuutta lisäävä tamppi, ei suinkaan ole peittämässä likatahraa...Vai onko..?
Kukkamerkki toimii tuttinauhan kiinnityskohtana. Merkki on ommeltu puuvillakankaasta ja reunan saumojen kohdissa on tuplakerros kangasta, jottei tuttinauhan klipsi liu'u vain pois. Vetoketju on Luhta-merkkinen ja siinä oli alunperin iso metallivedin, josta asia kävi hyvin selväksi. Napsautin vetimen pois sivuleikkureilla ja lisäsin nahkasuikaleen ja liimasin sen muotoonsa.
Haalarissa tuli ommeltua aika moni kohta pussiin, mutta tämä vetoketjulahje oli siihen hommaan mahdoton. Tämä on se kompromissi, jonka keksin lahjeresorin kiinnittämiseen. Päällipuolella tikkaus kulkee resorin ja farkun välissä, piilossa.