Kännykkäkotelo taisiissellanen

Vanha kännykkäkoteloni on alkanut hieman repeilemään liitoksistaan, joten oli aika tehdä uusi. Miettimisen ja ideoiden keräämisen jälkeen alkoin virkata sellaista. Muoto syntyi virkkaamisen edetessä. Kuitenkin aika samantyynnpinen, kuin edellinenkin, vaikka on eri tekniikka.  

Vähän kokeilin pitsivaihtoehtoja:

Viimeinen ja valmis versio on tällainen:

 Kiinnitykseen valitsin taas tarranauhan. Löin tähän ensin kam-nepparin, mutta sepä ei toiminut käytössä. Puhelinta ei viitsi painaa niin paljon, että nepparin saa suljettua. Avaaminenkin vaatii enemmän voimia ja mahdollisesti kynsiä. Siispä ompelin pienet tarranauhat ja toimii!

Tuttinauha makeanvedenhelmistä

Onnea vaan pikkuiselle! 

Makeanvedenhelmistä valmistunut tuttinauha 

vietiin ystävän vaaville ristiäislahjaksi. 

Tuttinauha on kestävä, 

se on tehty nelinkertaiseen vahvaan helmilankaan.

Tarkista silti säännöllisesti kestävyys ja turvallisuus!

Tuttinauhan osat tilasin netistä. Makeanvedenhelmiäkin tuli vähän tilattua.. 

Ja osa omasta takaa.

Ja tässä vielä ekstrana pikakortti ristiäisiin:)

Vessan sisustaminen

Meidän pikkuvessa oli aluksi ankea kuluneen valkoinen ja tylsä. 

Vessa kuitenkin mielestäni ansaitsi parempaa. Hirveästi vessan ulkomuotoon ei ole laitettu rahaa eikä aikaa ja tällainen siitä on nyt tullut.

Nupit on muuten vaihdettu. Muutti ilmettä ehkä eniten seinien värin muuttamisen jälkeen.

Ikean lasihylly, jossa hiustarvikkeiden kori ja hääkamaa koristeena:)

Väritykseen sopimaton pumppupullo ja sen alla pitsiliina suojana.

Ainoa, mikä puuttuu, on matto. Haluaisin jonkun maanläheisen, tuohon koriin sopivan. Ei ole löytynyt sopivan näköistä ja hintaista yksilöä.

Ihanat käsityökirjat

Pari kirjaa on tullut kirjahyllyyn! Ihanat, hurmaavat kirjat:) Ja esimerkit, mitä niistä pitää tehdä!

Mutta mistä aikaa tekemiseen, no saahan sitä aina unelmoida tekevänsä. Seuraavaksi alkaa keppihevosen teko!

Worst cake scenario

Ykkössynttärit lähestyy ja äiskällä paineet kasvaa:) No ei, tykkään leipoa ja laittaa vieraille tarjottavaa. Tällä kertaa suunnittelin tekeväni mm. täytekakun, mutta en sellaista, mitä aina itse olen saanut, jossa on mansikka- ja banaanitäyte valkoisen sokerikakun välissä, kolmikerroksinen ja kuorrute pursotettua kermavaahtoa. 

Löysin kinuskikissan sivut, jossa on todella kattavasti aihetta ihan näin aloittelevalle kakkuleipurille. Niitä ohjeita mukaillen suunnittelin ensimmäisen kokeilukakkuni. Kaunis ei ole näky. Annettakoon se anteeksi, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun käsittelin sokerimassaa, eikä tuolla suklaallakaan niin hirveästi ole tullut leikittyä. Tähän kokeilin kaikki ideani samaan kakkuun, joten siksi niin sekainen lopputulos...

Kakussa on suklaasokeripohja,

Dumle-kermavaahtotäyte ja

sokerimassakuorrutus,

sekä suklaakuvioita.

Mutta maku oli kyllä hyvä ja tuleva sankarikin söi sitä ihan mielellään!

Seuraava kokeilu syntyy kolmen päivän päästä, silloin luvassa sininen kakku! Katsotaan miten muijan käy. 

Tuunatut rattaat, kyllä se kärpänen puri

Iloisten yhteensattumien summana sain sukulaisilta vanhat, ehkä 2000-luvun alkupuolelta olevat Brion Ponyt. Ponyt ovat olleet haaveeni jo pitkään, mutta niiden huonot käyttöominaisuudet on estänyt minua aiemmin ostamasta niitä. Nyt siis sain hävitykseen menossa olleet rattaat meille ja eiköhän tuunauskärpänen purrut siltä seisomalta!

Uusi kuviokangas löytyi netistä ja maksoi 9€ metriltä, kangas oli 110cm leveä lakanapaksuinen puuvilla.
Vihreä yksivärinen kangas on kangaskaupasta vahvaa puuvilla-polyesteriä ja rattaisiin tarvittiin n. 8€ maksava pala.
Tarvikkeiden lisäksi ostin kankaansuojasuihkeen, jonka avulla kankaat kestävät hieman enemmän likaa ja vettä. Suihkin ainetta kaikkialle tekstiileihin. Suurin harmihan tavallisista kankaista tällaista tehdessä on se kesto, mutta en halunnut aivan tylsännäköisiäkään lähteä tekemään...

Ennen

 Jälkeen

 Projekti alkoi rungon kunnostamisella. Poistettiin ruoste ja vahattiin autovahalla:)

Seuraavaksi alkoi kangasosien purkaminen osiksi. Tein uuden päällisen vanhoja tekstiileitä pohjana käyttäen, eli kukin palanen on päällystetty uudella kankaalla ja kaikki sivusaumat ovat uusia. Näin sain hyödynnettyä vanhan toppauksen.

 Vasemmalla on valmis selkäkappale ja oikealla istuinkappale. Viimeisenä yhdistin kappaleet ja siistin sauman  valkoisella ripsinauhalla. Nauhan ompelu oli vaikein työvaihe. Ompelukone kesti hyvin koko työn, eikä yhtään neulaa katkennut (paitsi yksi nuppineula). Ompeluneulan paksuus oli 100 ja lanka tavallinen polyesterilanka.

Viimeisen päälle siisti lopputulos kaikilta puolilta :D

Rattaitten kaveriksi tuunautunee vielä Liberon vihreä laukku, joka sopii kokonsa puolesta täydellisesti roikkumaan aisasta selkänojan taakse.

Kännykkäteline

Kerran näin tällaisen kännykkätelineen netissä

 ja pakkohan sellaiset oli meillekin saada!

Sisällä lyijyä ja riisiä.

Lastenhuoneen taulu

Taas päättyi kauan mielessä ollut projekti ja aika nopeasti syntyi, kun vaan tuli oikea ajatus päähän. Pojan huoneesta on puuttunut jotain, huone on näyttänyt vähän keskeneräiseltä. Suuri syy siihen on kiviseinät, joita ei ihan mielellään lähde poraamaan, ellei ole varma mitä haluaa... Löysin sitten lapsuudenkotini pimeimmästä ja synkimmästä kolkasta, varastosta oman vanhan muistipelini, Ravensburgerin klassisen Original Memoryn. Ai että menen aina banaaneiksi, kun näen kyseisiä kuvituksia ja nyt kun löysin ne niin aivan varma oli, että ne päätyisi meidän lastenhuoneeseen taiteeksi!

Sitten vain mittaamaan paloja ja sommittelemaan ja kehysostoksille katsomaan kehysten valikoimaa. Lopputulos määräytyi oikeastaan sen mukaan, että mikä kehys näytti parhaalta. enkä jaksanut Selloa kauemmaksi lähteä kalaan. Kehys on Clas Ohlsonin korkeakiiltovalkoinen neliö puukehys ja siinä samasta kaupasta paspartuuri. Palat sopivat aukkoon niin, että jokaisesta reunasta kuvapintaa jää piiloon. Kuitenkin niin vähän, ettei näytä ihan hassulta. Kuvia ei kehykseen mahtunut läheskään kaikki, joten valitsin tauluun mieluisimmat. Tässä palapelissä on ainakin minulle sellaisia aivan yököttäviä kortteja, joten hyvä että jäivät pois!

Kuvat kiinnitin valokuvien kiinnitykseen tarkoitetuilla valmiilla kaksipuolisilla teippipaloilla. Olisi tarvinnut vähän järeämmän kiinnityksen, koska nyt on kolme kertaa tietyt kuvat tippuneet rivistä ja laitettu takaisin:)

Macaron kukkaro

Tuikitarpeellinen, makea pieni kukkaro! Löysin ohjeen etsiessäni laukkumalleja ompelukurssia varten ja törmäsin syötävän suloiseen miniminikukkaroon. Ohjeet löytyvät englanniksi täältä. Oikein helppotekoinen, hermoja tarvitsee ja tarkkuutta. Lopputulos palkitsee! 

Macaron coin purse

Rengasliina

Eilen kaivoin kätköistä yhden tekeleeni, rengaskantoliinan, kun pikkutyyppi ei taaskaan viihtynyt yksin puuhailemassa, eikä isoveikan ja isin kanssa leikkimässä, vaan piti päästä äitin syliin. Mutta äidilläpä oli kädet täynnä tekemistä. Sitten muistin kantoliinan, jonka ompelin esikoisen aikana, mutta sitä ei silloin taidettu käyttää. Poika oli liinan valmistuessa jo niin iso, ettei suostunut opettelemaan uutta tapaa. Esikoista kannettiin pitkässä trikooliinassa, ja silloinkin aika pienenä.

Liinan materiaali on tiivistä ja vahvaa markiisityyppistä kangasta, renkaan oikeita kantoliinarenkaita, olan kohta on topattu vanulla ja reunoissa koristeena ohytta kukkakangasta. Tämä on aika paksu ja kitkainen, niin luisuu renkaista aika huonosti, mutta samasta syystä tuntuu tukevalta ja turvalliselta.

Olen siis epäröinyt liinan toimivuutta, mutta ajattelin silti koittaa. Ainakin näin istuen saatiin hyvä asento. Ja pitää varmaan lonkalle opetella tällä, kun kantorepulla saa vaan eteen tai selkään kasvot kantajaan päin. Ai niin, pitää muuten se selkäkanto opetella...

Näitä kantovälineitähän voisi omistaa vaikka yhden joka sorttia, niin aina saisi mieleisen vaihtoehdon kuljettamiseen, eikö?

Nappi juttu

Tässä taas pitkän ajan himoitsemisen kohde:) Nappikoru, kaulakoru napeista. Usko tai älä, kahden lapsen äidillä ei ole juurikaan aikaa tehdä juttuja. Varsinkaan jos ne jutut koskevat vain tätä äitiä:) Mutta mutta, jostain varastin aikaa ja rupesin antaumuksella tekemään tätä korua! Napit peräisin omasta nappivarastosta, värit valittu (huolella) monien vaihtoehtojen joukosta. 

Olen jotenkin hurahtanut tällaisiin ei-niin-vakaviin asusteisiin, jotka lapsenkin silmää ja mieltä ilahduttaa. Vaikka olen siis vannonut, että itseäni, tarkemmin ulkonäköäni ja pukeutumista en muuta lasten vuoksi. Ehkäpä tämä on osa äidiksi kasvua. Samalla tavalla, kun kaikki nykyaikaiset nuoret äidit vannovat kavereilleen, että mähän en sitten muutu vauvan syntymän myötä... Kyl sä hei muutut!

Samaisen hurahtamisen johdosta olen aikaisemmin tilannut Sirukorusta tällaiset:

lego korvakorut

Ja hankintalistalla on tällainen:

lakukoru

Obi-vyö ja siihen hurahtanut

Ah, ihanaa, juhlat tulossa sunnuntaina. Kauan olen haaveillut ompelevani vyön tilkuista, mutta vasta nyt, kun tuli oikea tarve ja jokseenkin kiire, niin sain illalla tehtyä sen:) Kaava on Suuresta Käsityölehdestä muunneltuna. Aikaa vyöhön meni 1.5h ja rahaa ei ollenkaan.

Tänään vasta guugletin obi-vyötä ja ihastuin erilaisiin vöihin niin kovasti, että haluaisin käyttää vain mekkoja ja vöitä:) Ehkä pitäisi saada tuo vatsakumpu ensin litistymään, niin sopisivat hieman paremmin;)

Kylpyterveisiä:)

Kylpyterveisiä lähinnä miniherran kummitädille, joka ahkerasti blogia lukee:) 

Ja siinä sivussa muille.

Bloggaajan parhaat kaverit

Vaikka kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, lienee pieni selitys paikallaan. Tässä ovat siis uudet parhaat ystäväni, jotka sopivat erityisen hyvin iltapäiväsurffailuun. Tänään kotiinsa tiensä löysi Hurraa! Muumimuki World Design Capital Helsinki 2012 kunniaksi. Kahvin kyytipojaksi perinteiset lempparisuklaat ja niiden lisäksi vielä tiramisun makuisia suklaamanteleita, joihin jouluna tutustuin. Ja ihan tuulettamisen arvoinen lemppari on Luomu kevytmaito:)

Imetyskoru

 Imetyskoru puuhelmistä lähti joululahjaksi ystävälle.

Ensimmäisen lapsen kohdalla yritin olla järkevä ja hankkia minimaalisesti kaikkea hömppää. Silloin ajattelin imetyskorunkin olevan huuhaata, enkä olisi pitkään sellaista tarvinnutkaan, kun imetys tyrehtyi jo kolmen kuun kohdalla. Nyt olen päättänyt, että vauvaa saa iloita kaikella hömpällä, jos vaikka viimeiseksi jää. 

Ja siispä imetyskoruun on kaksi syytä. Se tsemppaa itseäni siihen, että tästä imetyksestä tulisi pidempi, kuin se 3 kk, (ja voiton puolellahan ollaan jo:)) Ja toinen on hömppäily:) Mutta käytännössä vauvakin on tästä tykännyt, muulloinkin kuin syödessä. Siihen on helppo tarttua haparoivin kätösin.

Isot värikkäät helmet tilasin Helmikaupasta, jossa oli hyvä valikoima, helppo asioida ja nopea toimitus. Pienemmät mustat helmet ja vahanyöri on aikaisemmasta projektista, kun tein avainnauhan helmistä.

Isot helmet ovat halkaisijaltaan 25mm. Nauhassa on säädettävä systeemi, jolloin imettämisen jälkeen voi käyttää ihan vaan kaulakoruna.

Amigurumi toivottaa joulua

Yksi tämän vuoden itsetekemistäni joululahjoista oli ihana ja suloinen amigurumi, pöllö. Tämän ohjeen kun näin, tiesin heti kenelle se pitää tehdä lahjaksi:)

Silmiä piti metsästää taas netistä. Taasen oli ongelmana se, että kauppojen postimaksusysteemi on aika kökkö. Joten sen ja värivalikoiman perusteella ostin ne Näpsäkkä verkkokaupasta. Tosin siellä ei ollut toimitusehtoja näkyvillä, vaan ne piti kysyä sähköpostilla. Tuotekuvaukset kaupassa olivat joko vääriä tai harhaanjohtavia ja osasta puuttui valokuva. Jouduin tekemään tämän johdosta palautuksen osasta tuotteista. Palauttaminen sujui hyvin, kunhan ensin kysyi sähköpostilla ohjeet. Ostin tietenkin myös varastoon vähän näitä nukensilmiä / turvasilmiä / painettavia muovisilmiä.

Omat virkkaustaidot ei ole koskaan ollut terässä, mutta onnistuin, kun hieman kertasin virkkausohjeita. Opin jopa tuon amigurumien aloitusteksiikan. Muutaman kerran tein ja purkasin eri kohtia, kunnes kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. Pyrstön jopa suunnittelin itse, kun ohjeessa ollut häntä ei mielestäni yhtään ollut pöllölle sopiva.