Kauhea kasa ajatuksia ja ideoita päässä, mutta ei juuri niitä ideoita, mitä yritän saada kehitettyä. Kaikki aika menee ajan vähyyden surkuuttelemiseen, vaikka pitäisi vaan ottaa puhvelia sarvista ja alkaa tehdä. Detline alkaa painaa päälle ja suurin älynväläys on vielä saamatta. (Tai se edellinen suuri älynväläys kaatuikin sitten aivan odottamattomiin seikkoihin.) Gah! Miksi asiat ei voisi olla vain itsestään kiinni. No kohta on.
No mutta keveämpää asiaa; pari pompyä kolahti taas laatikosta! Vaikka poika jo opettelee kuivaksi:) Mutta jotenkin vaipat ehtii aina hyllystä loppua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti