lauantai 30. heinäkuuta 2011

Tuplarattaat, päätöksiä:)

Aikaisemmin postasin meidän tuplaratas ongelmasta ja nyt on asian tiimoilta tehty päätöksiä. Synnytykseen kun on enää se 7-9 viikkoa, niin oli aika ruveta oikein kunnolla miettimään. Ensin syntyi selkeä päätös, että tuplarattaat tarvittaisiin, eikä pelkkä seisomalauta + rintareppu + yhden istuttavat vaunut kävisi. Meillä kun ei ole autoa, eikä tule, niin rattaat ovat ainoa liikkumisväline kuskata koko perhettä paikasta A paikkaan B.

Noista aikaisemmin vaihtoehtoina olleista rattaista putoili vaihtoehtoja pois pitkin kesää ja oli helpompi sanoa mitä en ota. Britaxit olivat kuitenkin liian isot, varsinkin jos käytti yhden lapsen rattaina, Z-liner ei miellyttänyt ulkonäön, materiaalien ja halvan olemuksen takia, Hauckeista en osaa vieläkään sanoa juuta enkä jaata, kun en päässyt kokeilemaan, ei ne kauheasti innostaneet, jotta olisi jaksanut ottaa selvää. Jäljelle jäi vaihtoehdoiksi Phil & Tedsit (Vibe) ja iCandyt.

Päätin pörhältää shoppailureissun päätteeksi Punavuoren Peikkoon Selloon koeajamaan iCandyt kerrankin kunnolla. Myyjä oli erittäin avulias ja ammattitaitoinen ja siltä seisomalta rakastuin iCandy Peach Blossom rattaisiin. (Toinen vaihtoehto Pear oli hieman kökömpi verrattuna Peacheihin.) Liikkuvuus oli Peacheissa unelma, koko pieni ja näppärä vaikka on kaksi lasta kyydissä ja mikä tärkeää, yhden lapsen rattaina ei liian isot. iCandyjen ulkonäkö on pitkään viehättänyt ja väriksi valitsin sweet pean, eli turkoosi-limen. Samana päivänä tein kauppaan vielä toisen reissun ja otin mukaan miehen ja esikoisen, koska isomman istuinta oli kuitenkin vielä sovitettava. Tilaus tehtiin saman tien ja nyt on 6-8viikon odotteluaika edessä:)

Pakettiin, jonka ostin kuuluu siis rattaat kahdella ratasistuimella ja vauvakoppa. Näistä saa siis variaatiot yhdelle vauvalle, yhdelle taaperolle, vauvalle ja taaperolle, kahdelle taaperolle. Hintaa kokonaisuudelle tuli 1348€.


Ainoa miinus tällä hetkellä on päällimmäisen istuimen jalkaosan koko/ pituus. 92cm pitkän poikamme jalat eivät mahdu istuma-asennossa istumeen, vaan jalat jäävät koukkuun, jos pitää jalkoja jalkatasossa. Mutta eipä mahdu melkein missään muissakaan rattaissa... Istuimet ovat aika sirot ja kapeat, kun on tottunut esim Teutonioiden tilaviin istuimiin, mutta sirohan tuo meidän poikakin on, joten se ei ole ongelma. Kuomu riittää hyvin pään yli ja sitä saa nostettua tiettyyn pisteeseen asti.

Erittäin hyvä plussa taas on helppo ja nopea aisan pituuden säätö! Yhden käden mekanismi on loistava.

Nämä kaikki kommentit on muuten kirjoitettu vasta yhden "sovituskerran" jälkeen ja lisää mietteitä luvassa, kun rattaat pääsevät tositoimiin. Toivottavasti on jotain hyötyä muillekkin tuplaratasongelmien kanssa painiville!

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Hyvää pääsiäistä;)
Tässä hieman unholaan jääneet pupukaverit, jotka viime pääsiäisenä väsäsin tulevalle anopille. Mutta siellähän ne vieläkin istuvat ruokapöydän koristeena, joten ympärivuotiset puput taitavat olla. Ohje oli jostain Suuri Käsityö lehdestä ja langat jämälankoja. Nopeita oli väsätä, viimeistelyt hituivat bussimatkalla pääsiäisaterialle anoppilaan. Viimeiset langat katkaistiin perillä juuri ennen lahjan luovuttamista:)

torstai 21. heinäkuuta 2011

Pari kirpparijuttua vielä

Nahkavyö 1€

Retrotyynyliinat 0,50€ kpl

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Takkien hyväksikäyttöä

Kirpputorikierrokselle lähdin, nahkaa ja nappeja tarvitsin ja seuraavanlaisia ratkaisuja mukaani tarttui:

Nahkatakki 10€. Aitoa, ihanan hajuista, kunnollista nahkaa!

12 ison napin takki 3.5€.
Ne jotka ovat ostaneet uutena nappeja tietävät kyllä miksi tämä oli löytö...

Ilmainen vahakangastakki.
Ei siis etsintälistalla, mutta juuri sopiva syksyksi pojan ulkoilutakkiin.
Ja nuo taskut!!

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Neulottu villatakki vauvalle

...eli Väpälle

Lyhyen työn tuloksena pikkuinen, kokoa 50 oleva villatakki. Tarkoitus olisi laittaa tämä lokakuussa vauvalle päälle, kun päästään synnytyssairaalasta kotiin. Tämä on siis oikeasti pieni. Ohjeita otin Suuri Käsityö lehdestä 2/2010 mallista nro 18. Lehden ohjetta on sovellettu langan mukaiseksi ja pienennetty niin, että tulee sopivan pieni. En ollut aikaisemmin neulonut kaarroketta, enkä raglanhihoja, mutta nyt voin sanoa, että tulevaisuudessa kyllä suunnittelen neuleet niin, että molemmat niihin tulee:) Napinlävetkin onnistui, vaikka yleensä niistä tulee ihan kauhistuksia.

Neuleessa käytin Sublime cashmere merino silk dk-lankaa, jota ostin kerran yhden kerän Menita Outletistä. Jos löydän ko. lankakaupasta jonkin ihanan langan ihan heräteostoksena, ostan yleensä yhden kerän ja menen kotiin miettimään ja suunnittelemaan. Näin siis tälläkin kertaa. Ja kun pääsin takissa puoleen väliin ja lanka loppui, oli tietenkin järjestettävä reissu lankakauppaan. Netistä kun ei tuota väriä löytynyt, eikä hirveän hyvin koko lankaakaan.

Napit olivat sitten vaikeampi juttu. Päätin että haluan tähän kookosnapit, mutta ne ovat hirvittävän hintaisia nappi- ja kangaskaupoissa. Etsin niitä käytetyistä vaatteista, mutta ei sattunut kohdalle. Ne sitten löytyi netistä, euron kappale, mutta ovat hintansa väärti. Kun on neulonut huolellisesti laadukkaasta langasta vaatteen, ei sitä kannata pilata huonolla nappivalinnalla.

Ja tässä langat, jotka tarttuivat hakumatkalla mukaan.
Molemmista olisi tulossa yksiväriset villatakit.
Keltaisen suunnittelu ja koetilkkujen neulominen on jo kovaa kyytiä alkanut.

Paluuta arkeen

Siis onko siitä kohta jo kuukausi, kun olen viimeksi blogannut? Hieman on kiireistä ollut ja tietenkin illalla väsyttänyt, kun on pojan saanut nukahtamaan. Kesäloma päiväkodista ei ole yhtään auttanut asiaan, kun unirytmi meni täysin sekaisin. ja vanhemmat halusivat hieman löysätä lomalla, joten nyt on taas kiristettävä perheen sääntöjä. "Unikoulua" tai nukkumaanmenokoulua viikko ja taas on poika raiteillaan. Mutta äiti edelleen väsynyt. Helteet ja iso maha, ei kai sitä muuta kuin väsy.

Nyt kun on jäänyt kauhea kasa asioita postaamatta ja kuvia käsittelemättä, niin tuli iloisena yllätyksenä Photoshop Lightroom, jonka mies oli asentanut. Ai että helpottui kuvien käsitteleminen, ei enää hampaiden kiristystä, kun odottelee että kuvat menevät monen ohjelman läpi, ennenkuin saa ne tallennettua haluamaansa muotoon. Plussaa miehelle siitä:) Nyt suman purkaminen voi alkaa, ei tosin kronologisessa järjestyksessä...