lauantai 24. joulukuuta 2011

Amigurumi toivottaa joulua

Yksi tämän vuoden itsetekemistäni joululahjoista oli ihana ja suloinen amigurumi, pöllö. Tämän ohjeen kun näin, tiesin heti kenelle se pitää tehdä lahjaksi:)

Silmiä piti metsästää taas netistä. Taasen oli ongelmana se, että kauppojen postimaksusysteemi on aika kökkö. Joten sen ja värivalikoiman perusteella ostin ne Näpsäkkä verkkokaupasta. Tosin siellä ei ollut toimitusehtoja näkyvillä, vaan ne piti kysyä sähköpostilla. Tuotekuvaukset kaupassa olivat joko vääriä tai harhaanjohtavia ja osasta puuttui valokuva. Jouduin tekemään tämän johdosta palautuksen osasta tuotteista. Palauttaminen sujui hyvin, kunhan ensin kysyi sähköpostilla ohjeet. Ostin tietenkin myös varastoon vähän näitä nukensilmiä / turvasilmiä / painettavia muovisilmiä.

Omat virkkaustaidot ei ole koskaan ollut terässä, mutta onnistuin, kun hieman kertasin virkkausohjeita. Opin jopa tuon amigurumien aloitusteksiikan. Muutaman kerran tein ja purkasin eri kohtia, kunnes kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. Pyrstön jopa suunnittelin itse, kun ohjeessa ollut häntä ei mielestäni yhtään ollut pöllölle sopiva.



perjantai 23. joulukuuta 2011

Joulukortit 2011


Tänä vuonna yksinkertaisuus oli valttia joulukorttien väsäämisessä. Sitten kun tulee se vuosi, että päätän ostaa valmiit joulukortit, niin ihmiset voivat päätellä, että nyt on äiskältä aika loppunut. Tai pinna. Viimevuonna joulukortteja tehtiin hyvissä ajoin, niihin tilattiin valokuvia, liimailtiin tarroja ja taiteltiin pahvia haitarille, mutta tänävuonna, tämän topeasti hujahtaneen syksyn jälkeen halusin maailman simppeleimmät kortit. Ja kuva-aihekin esittää juuri olotilaa, johon olen pyrkimässä:)

Kortit on piirretty valmiille korttipohjalle "valopöydän" avulla. Tein kotikutoisen valopöydän kirkkaasta muovisesta säilytyslaatikosta ja jouluvaloista. Laatikko tyhjäksi ja nurinpäin pöydälle. Laatikon sisään jouluvaloja, otsalamppu ja liikuteltava yölamppu. Ja huoneen valot pimeäksi, niin näki pahvista läpi mallipiirroksen.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Piparivalvojaiset

 Kokeiltiin telkkarissa nähtyä ideaa sulattaa nallekarkkeja pipareihin tehtyihin aukkoihin. Jo aukkoiset piparitkin ovat meille aika uusi juttu, niin eipäs sitten tämä karkki-ikkunajuttu:)

Parhaat ikkunat syntyi sulattamalla kaksi nallekarkkia samaan aukkoon, riippuen tietenkin aukon suuruudesta. Karkit lisätään uuniin siinä vaiheessa, kun piparit ovat minuutia vaille valmiit.

Innokas ikkunatyyppi

Parasta leipomisessa on valmiiden syöminen...

tiistai 20. joulukuuta 2011

Vaarallista askartelua


Joulukranssi on yksi vaarallisimmista teoksista, mitä ihminen voi tehdä:) Ainakin jos omaan kokemukseeni on uskomista-ja miksei olisi. Tunnin kykkiminen lattialla kranssin parissa edeten ja purkien päättyi hieman epätavallisesti, nousin ylös lepuuttamaan selkääni ja sitten vintti alkoi pimetä. Ja hups vaan löysin itseni lattialta. Aikamoinen mustelma tuli käsivarteen, kun tv-tason päälle olin pyörtynyt. Sittemmin jatkoin kranssin tekemistä pöydän ääressä, en enää kannata lattialla askartelua...


Kranssini tein valmiin pajuympyrän päälle mustikan varvuista. Varvut kiinnitin ohuella metallilangalla pieninä nippuina. Jokaisen pienen nipun kiedoin kerran langalla ympäri. Muutama nippu ensin vierekkäin etupuolelle ja metallilangan kierto takapuolelta taas eteen. Suurin piirtein kaksi muovikassillista materiaalia tarvitsee tällaiseen kranssiin.

Kahden vaiheilla painin sen kanssa, pitäisikö kranssiin lisätä vielä koristeita... Pidän yksinkertaisesta ja varsinkin kun tässä on paljaana upea tekstuuri, niiin enpä taida sitä enää pilata. Ja sitäpaitsi olen aikaisemmin ollut taipuvainen ylityöstämiseen, monesta työstä olen jälkeenpäin ajatellut, että olisi ollut parempi vähemmällä.


Viimehetken lahja, kukkapinni



Kuten joskus aikaisemminkin olen sanonut, toimin parhaiten kun aika on loppumassa, parhaat ideat syntyvät viimetipassa. Nyt syntyi hiuskoriste nahasta. Tällainen syntyy nopeasti, muutamia tarvikkeita kuitenkin täytyy valmiiksi löytyä, jos aikoo viimetippaan jättää...

Tarvitaan pieni pala nahkaa, pieniä helmiä, paksua lankaa, neula, pinni sekä nahkaliimaa (ei välttämätön).

Kukasta voi tehdä tietenkin myös rintaneulan tai pampulan tai jotain muuta.


Leikkaa terälehtiä, 6 on hyvä määrä.


Aloita terälehtien yhteen ompeleminen laittamalla ensimmäiseen terälehteen kunnon solmu. Sitten pujota terälehdet ja helmet lankaan kuvan mukaisesti.


Sulje terälehdet ympyräksi solmimalla lanka alkusolmun kohtaan.


Liimaa terälehtien sivut toisiinsa nurjalta puolelta, jotta kukka pysyy kauniimmin kasassa.


Ompele pinni kiinni nurjalle puolelle.

Jouluaskartelua



Viimeisimmässä Kaksplussassa oli tällaisen joulukorttipostilaatikon kuvia ja ohje. Tältä vuodelta puuttui vielä järjettömät jouluaskartelut, joten päätin kokeilla tällaista viiden minuutin projektia. Laatikko syntyi weetabix-laatikosta, paperina käytetty ruskea pakkauspaperi, rusettina paperinarua, jota käytin mm. lampunvarjostimessa ja hääaskarteluissa. Postilaatikko seinään nastalla ja valmista on!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Paras yövaippa

Esikoisen kanssa en uskaltanut yökestoilla ennen kuin hän alkoi olla (muistaakseni) kahden vanha. Esikoisen vaipatuksessa oli haastavaa myös oikeanlaisten vaippojen löytäminen ihan vain päiväkäyttöönkin, kun ei ollut sitä kokemusta, mikä nyt on karttunut. Ja silloin halusin välttämättä tehdä vaipat itse. Nyt luotan aika paljon muiden valmistamiin vaippoihin, sekä omat ompelemat ovat hieman laadukkaampia, kuin tuolloin. Esikoisen aikaan kakkaylivuoto tapahtui aika usein, nyt kakkosella kakat on päässyt vaatteeseen asti vain kerran:)

Kakkonen, herra O, on kestoillut koko ikänsä. Kertavaippoja on mennyt vain yksi vastasyntyneen paketti, eli olisko 28 vaippaa? Näin vähän myös siksi, että isovanhemmat ovat jo tottuneet kestoiluun, eikä kyläreissuille edes tule mieleen ottaa kertiksiä. En siis ole mikään fanaattinen täyskestoilun ihailija, mutta taloudellisesti tämä vaan nyt on kannattavampaa, kun vaipat on valmiina, eikä kertiksiä kannata ostaa, kun hyvin menee ilmankin. (Tosin ei se, että on vaipat jo valmiina vaikuta siihen, että niitä tulee vielä lisääkin ostettua...)

Joten ajattelin paljastaa meidän parhaan yövaipan kaikille sellaisesta haaveileville:
Herra O kuvaushetkellä 5kg, 2.5 kk

Nalle sisätäyttö, S-koko, täytettynä bambuimuilla.

Bummis nepparikuori, koko S.